Monella metsänomistajalla luonto- ja virkistysarvot ovat tärkeässä roolissa metsänhoitamisessa. Nämä arvot sopisivat hyvin edistämään metsämatkailua ja tuomaan lisätuloja metsänomistajille, pohtii Johanna Teräväinen.
Maaliskuu tuo tullessaan kaarnatuulia ja metsänomistaja Johanna Teräväiselle myös tuhohyönteisten jäljitystä. Metsästä löytyi 12 pystyyn kuollutta mäntyä.
Metka-tuki vaikuttaa hyvälle metsänomistajan näkökulmasta. Kesäkausi osoittanee, miten tuen ehtoja sovelletaan käytännössä, pohtii Metsälehden toimittaja Sami Karppinen.
Monen vuoden jahkailun jälkeen metsänomistaja Johanna Teräväinen vaihtoi paperikansion sähköiseen metsäpalveluun. Yllättäen mobiilisovelluksen käyttö innosti havainnoimaan omaa metsää ja tekemään paikkamerkintöjä.
Sydäntalven uinuva tunnelma kutsuu pysähtymään talven puhteiden äärelle, luomaan pieniä rituaaleja ja seremonioita, pysähtyneitä hetkiä, jotka antavat sisäistä voimaa kiireiseen ja kuormittavaan arkeen. Metsänomistaja Johanna Teräväinen kertoo omista sydäntalven puhteistaan ja metsäpunttisalista.
Lajien uhanalaisuuden arviointimenetelmä on subjektiivinen verrattuna esimerkiksi valtakunnan metsien inventointiin. Uhanalaisuusarviota ei teoriassakaan olisi mahdollista toistaa, toteaa Metsälehden toimittaja Mikko Riikilä blogikirjoituksessaan.
Metsänomistaja Johanna Teräväinen perehtyi metsänomistajan luontoyhteyden syventämiseen ja löysi mielenkiintoisen havainnon: voiko metsä toimia neuvonantajana?
Marraskuun marto sai metsänomistaja Johanna Teräväisen pohtimaan ylisukupolvista metsänhoitoa. Onko se metsän tarinan luomista, ylisukupolvista dialogia ja tulevaisuuskuvia?